Pidennä elinikääsi pelaamalla golfia!

Joskus golf voi olla tuntikausien ajan kaikista turhauttavinta, mitä voi kuvitella – kun mailat eivät tottele, putit eivät osu tai olet unohtanut sadevaatteet kotiin. Toisaalta olo golfkentällä voi kiistatta olla mitä parhain, kun pelaat heinäkuun aurinkoisena aamupäivänä hyvien ystäviesi kanssa, termospullossa on hyvää kahvia ja kävelet seuraavalle tiille kaksi par-lyöntiä plakkarissa.

Mutta kuinka hyvä olo siitä tarkkaan ottaen tulee?

Pandemia-ajan golfbuumi innoitti Ruotsin golfliittoa päivittämään viestintäänsä argumentilla siitä, kuinka hyvä laji golf oikeastaan on terveyden näkökulmasta. Liikunta- ja terveystieteiden korkeakoulu sai siksi tehtäväkseen luoda raportin golfin terveysvaikutuksista liikuntatieteiden dosentti Elin Ekblom Bakin johdolla.

Sykkeen ja maksimisykkeen puolesta golfia ei juuri voi verrata jalkapallon, murtomaahiihdon tai juoksun kaltaisiin lajeihin. Pelaajan iästä ja kunnosta riippuen golf luetaan kevyeksi tai keskiraskaaksi urheilulajiksi. Yhden golfkerran kesto on sen sijaan huomattavasti pidempi kuin muiden lajien, millä on monia positiivisia terveysvaikutuksia. Lisäksi loukkaantumisriski on golfissa toiseksi matalin heti viikinkien tarkkuuslajin varpan jälkeen. 

18 reiän golfkierroksen aikana otetaan keskimäärin 11 000 – 16 500 askelta. Vaikka käytössä olisi golfauto, askelia kertyy noin 6 000. Säännöllinen fyysinen liikunta, kuten 2–3 golfkierrosta viikossa, on yhteydessä 40:n tavallisen sairauden vähentyneeseen riskiin. Näitä ovat esimerkiksi kakkostyypin diabetes, aivoinfarkti ja dementia. Liikunta vähentää taustalla olevia riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta, korkeaa verensokeria, ylipainoa ja huonoa kuntoa. 

Voi kuulostaa itsestään selvältä, että Maailman terveysjärjestön (WHO) suositteleman viikoittaisen askelmäärän saavuttaminen parantaa terveyttä. Mutta golfilla on muitakin terveysvaikutuksia. Raportin mukaan golffarit jopa elävät pidempään kuin ne, jotka eivät harrasta golfia. 

Golffareiden elinajanodote on kokonaista viisi vuotta korkeampi kuin ei-golffareiden. Vaikutus näkyy sukupuolesta, iästä ja yhteiskuntaluokasta riippumatta. Pisimpään elävät ne, joilla on matalin tasoitus. Tämä ei ole kovin yllättävää, sillä matalan handicapin ylläpitäminen vaatii melkoisen paljon pelaamista. Aktiivinen elämäntapa on eliniän pidentämisessä ratkaisevan tärkeää. Tutkijoiden mukaan myös golfinpeluulla on elinikään huomattava vaikutus. 

Draiverilla tai pidemmällä rautamailalla lyödessä tarvitaan enemmän voimaa, ja lihakset aktivoituvat koko kehossasi, erityisesti lantiossa, ylävartalossa, selässä ja hartioissa. Svingin aikana tapahtuva painonsiirto molemmilta jaloilta etummaiselle jalalle on tasapainon kannalta tärkeä hetki. Ihmisen tasapaino alkaa tosiasiassa heikentyä jo 20-vuotiaana, ellei sitä harjoita säännöllisesti. Golfsvingin aikana, kuten myös kävellessäsi ylä- ja alamäkiä sekä kulkiessasi epätasaisessa maastossa, tasapainosi harjoittuu huomaamatta.

Yli 65-vuotiailla kaatuminen on yleinen luunmurtumien ja muiden vaurioiden syy. Yksi kaatuminen voi myös aiheuttaa pelon seuraavaa kaatumista kohtaan, mikä heikentää elämänlaatua. Raportin mukaan luottamus omaan tasapainoon on huomattavasti parempi niillä iäkkäämmillä ihmisillä, jotka pelaavat golfia.

Nousiko tuloksista esiin jotakin erityisen yllättävää? 

– Ehkä ei yllättävää, mutta yksi asia meille kirkastui selvästi. Monethan pelaavat golfia vain rakkaudesta lajiin, sen haastavuuden ja sosiaalisen puolen vuoksi, eivätkä niinkään fyysisen liikunnan takia. Mutta he saavatkin kaupan päälle valtavasti liikuntaa. Kun seisot ensimmäisellä tiillä, sinulla on väistämättä edessäsi kahdesta neljään tuntia kävelyä. Kansanterveystyössämme yritämme saada ihmisiä käymään kymmenen minuutin kävelyllä lounastauolla. Jos toimistotyöläiselle sanoisi ”mene ulos ja kävele kahdesta neljään tuntia”, siitä ei tulisi mitään, Elin Ekblom Bak sanoo.

Askelmäärän, lihasten aktivoimisen ja tasapainon lisäksi ei tule unohtaa aivoja – keskittymistä, koordinaatiota ja tarkkuutta lähipelissä. Ja siinä sivussa aimo annos turhautumista. Mutta siinäkään ei vielä ole kaikki. Huomattava osa golffareiden hyvinvoinnista ja eliniän pidentymisestä koostuu muiden ihmisten tapaamisesta.

Golf on yhteisöllisyydessään ainutlaatuinen laji. Sitä voi harrastaa kaikenikäisten ja kaikentasoisten pelaajien kanssa. Golffarit voivat syödä yhdessä lounasta klubitalolla, juoda jotakin tai tutustua uusiin ihmisiin. Golfkentällä on mahdollisuus viettää aikaa ennestään tuttujen kavereiden kanssa, mutta sieltä voi myös löytää uusia ystäviä.

Mitä golfin vaikutuksista mielenterveyteen tiedetään?

– Vaikka golfista on tehty vain vähän tutkimuksia, voimme vetää johtopäätöksiä muista tutkimuksista, joissa on selvitetty sosiaalisen elämän, ulkoilun, kävelyn ja vastaavan toiminnan merkityksiä. Ne kaikki vähentävät yksinäisyyttä. Ulkona olemisella ja liikkumisella on erittäin positiivisia vaikutuksia riippumatta siitä, liittyykö se golfiin, lintujen bongaukseen vai sauvakävelyryhmiin, Ekblom Bak sanoo.

On jopa näyttöä siitä, että luonnossa tapahtuva fyysinen liikunta, niin sanottu ”green exercise”, vähentää stressiä, ahdistusta ja masennusta. 

Seuraavan kerran, kun joudut golfkentällä ärsyttävään tilanteeseen, jossa toinen jalkasi on bunkkerissa ja toinen sen reunalla, voit iloita siitä, kuinka tasapainosi kehittyy. Ja kun vaellat edestakaisin vasemmalla raffilla palloa etsien, pidä mielessä, miten hyvää se tekee verensokerillesi. Samoin ensi kerralla, kun juhlit ystäviesi tai tuntemattomien pelaajien kanssa birdietä, jatka vain juhlimista niin pitkään kuin voit.  

Elin Ekblom Bak, liikuntatieteiden dosentti ja entinen jalkapalloammattilainen.

Göran, 78, ja Ann-Britt, 77, Gillberg ovat todellisen golfelämäntavan omaksuneita ihmisiä. Kesäkaudella he asuvat Askersundin golfkerholla Örebron ulkopuolella, vain kolmen minuutin kävelymatkan päässä ensimmäiseltä tiiltä.

Pariskunta alkoi pelata golfia hieman yli 50 vuotta sitten, alun perin aivan sattumalta.

– Olin töissä mainostoimistossa täällä Örebrossa. Eräänä päivänä pomoni tuli sanomaan minulle: ”Göran, nyt sinun pitää alkaa pelata golfia”. Ruotsin mainostoimistojen golfmestaruuskilpailut oli juuri perustettu, ja meidän mainostoimistomme tarvitsi kaksi osallistujaa voidakseen olla mukana ja voittaa. Oli siis aloitettava. Ann-Britt aloitti golfin samalla kertaa.

Ann-Britt ja Göran Gillberg

Mitä sanoisitte, jos kertoisin teille, että golffarit elävät tutkimusten mukaan viisi vuotta pidempään kuin muut?

– Niin, minullakin on tapana sanoa, että olemme niin virkeitä ja terveitä golfin ansiosta. Sanotaan, että päivittäin pitäisi kävellä kymmenentuhatta askelta. Senhän saa jo kokoon yhden golfkierroksen aikana, Göran sanoo. 

Kymmenentuhannen askeleen suositusta ei varsinaisesti ole suunnattu yli 75-vuotiaille, mutta se vaikuttaa toimivan.

Kuinka paljon golffaatte pelikaudella? 

– Göran pelaa joka päivä! Tai ehkä se on hiukan liioiteltua, mutta joka tapauksessa keskimäärin nelisen kertaa viikossa. Itse pelaan ehkä kaksi kertaa viikossa, Ann-Britt sanoo ja jatkaa:

– Kevään korvillahan harrastus muuttuu intensiivisemmäksi, sillä me myös asumme golfkentällä. Kauden edetessä tahti hieman rauhoittuu.

Mikä golfinpeluussa on mielestänne parasta? 

– Että voi liikkua mukavalla tavalla, kävellä ja tavata ihmisiä. Siinä on monia hyviä puolia, mutta ennen kaikkea nautin raikkaasta ulkoilmasta. Ja ylipäänsä siitä, että päivän ohjelma on selvä: tänään pelaamme golfia, ja siinä kuluu 4,5 tuntia, sanoo Ann-Britt.